Helsinki

Asunto-osakkeiden digitalisointi – keskiössä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö

Asunto-osakekirjojen digitalisointi on tärkeä kokonaisuus, kun Suomi on edelläkävijänä maailmassa laittanut reaaliaikaisesti kuntoon tarvittavat rakenteet digitalisointiin. Suomessa kiinteistöyhtiöt ovat osakeyhtiöitä ja pysyvät sellaisina. Näin voimme yrityksenä hyödyntää kokemustamme osakeyhtiöille kehitetyistä digitaalisista palveluista ja prosesseista, joita olemme käyttäneet vuosia. Ja ennen kaikkea: kehittää ja digitalisoida palveluita eri julkisille osakeyhtiöille ja muille toimijoille yhdessä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa.

Digitalisaatio lisää turvallisuutta. Se luo myös mahdollisuuksia uusille palveluille ja käytännöille ja luonnollisesti myös merkittäviä kustannussäästöjä toiminnan tehostuessa. Jatkossa vain harvat toimijat perustavat voittologiikkansa manuaalisiin prosesseihin tai vanhentuneiden toimintamallien mahdollistamaan “lisäkeskijohtajan” rooliin, mikä voi houkutella digitalisaation hidastumiseen. Kukaan ei ole ainakaan julkisesti rekisteröitynyt jarruttajaksi.

Toimintamme ytimessä Arvopaperikeskuksessa on julkisesti luotettu, oma digitaalinen tietovarasto eli arvo-osuusrekisteri, jossa meillä suomalaisilla on jo lähes 1,5 miljoonaa arvo-osuustiliä. Yhdessä noin 20 tilinhoitajayhteisön kanssa olemme sallineet toimialayhtiöiden osakkeiden digitalisoinnin vuodesta 1992. Tuolloin päätettiin tietoisesti jättää asunto-osakkeet toistaiseksi digitoinnin ulkopuolelle. Yksi syy oli silloinen rajallinen IT-kapasiteetti ja digitalisaation mahdollistamat laajemmat palvelut yrityksille ja osakkeenomistajille, joita ei vielä kyetty käsittämään.

Nyt se vihdoin tapahtuu ja mahtavassa varustelussa! Valtakunnallinen arvo-osuusjärjestelmä on myös olemassa oleva vaihtoehto asuntokannan digitaaliselle omistukselle. Julkisen ja yksityisen sektorin sujuvan yhteistyön myötä asunto-osakeyhtiöt ja osakkeenomistajat saattoivat luopua paperisista osaketodistuksista vuodesta 2018 alkaen. Tämä on ollut tavoitteena mm. Perustuu Sitran johtaman työryhmän 2014-2015 työhön ympäristöministeriön viime vuonna julkaisemassa raportissa.

Mielestäni julkisen sektorin keskeinen rooli on määrittää laillisesti mahdollisten digitaalisten kiinteistörekisteröintipalvelujen tarjoajien lupaehdot. Toimiluvan ehdoissa olisi kilpailun edistämiseksi myös oltava ehto rekisterien yhteen toimivuudesta.

Kalliiden päällekkäisyyksien tai rinnakkaisten prosessien välttämiseksi paperisista osakesertifikaateista on luovuttava kokonaan sovitun siirtymäajan kuluessa. Tähän “pakottamiseen” liittyen on esitetty näkemyksiä myös siitä, pitäisikö julkisen sektorin perustaa tähän tarkoitukseen kokonaan uusi rekisteri vaihtoehtona yksityisille palveluntarjoajille. Lisäharkinnan jälkeen voi kuitenkin olla vaikea perustella, miksi julkisen sektorin pitäisi ottaa täällä uusia rooleja ja panostaa julkiseen IT-projektiin luomalla kokonaan uusi rekisteri. Varsinkin kun osakeyhtiöiden osakkeiden säilytys, vastuullisten omistajien luettelon pitäminen tai osakekauppojen selvitys (prosessi, jossa osakkeet ja raha vaihtavat omistusta) eivät ole palvelujulkisuutta.

Jos kuitenkin poliittisista syistä päätetään laajentaa julkista palvelua tälle sektorille, yksityisen sektorin digitalisointiin perustuvia palveluita tulisi tukea ja mahdollistaa suunnitellusti vuodesta 2018 alkaen. Julkisella sektorilla olisi tällöin oma rekisteröintinsä ennen vuoden 2018 loppua. sovitun siirtymäajan. Ja osakkeenomistajina kansalaiset saisivat vapaasti valita, milloin he ennen siirtymäkauden loppua käyttävät digitaalista kiinteistörekisteriä ja digitaaliseen omaisuuteen perustuvia lisäpalveluita.

Digitaalisen asuntotoimirekisterin toimintamallista ja tarkemmasta ohjelmoinnista ei ole vielä tehty päätöstä. Hallituksemme ansaitsee suuret kiitokset yhteisasunnon digitalisoinnin listaamisesta helmikuussa 2016 digitalisoinnin kärkeen. Samalla projekti sai vastuullisen omistajan, ministeri Kimmo Tiilikaisen. Luotan siihen, että hänen johdollamme saamme pian tarvittavat ja tarkat poliittiset suuntaviivat tässä asiassa. Painopiste on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa.

Lisää aiheesta: