Ei tarvitse olla suuri johtaja tai tulevaisuudentutkija ymmärtääkseen, että maailma on viidessätoista vuodessa radikaalisti muuttunut. Ja mikä tärkeintä, muutos on vasta alussa. Seuraavan 20 vuoden aikana elämämme tulee siis mitä suurimmalla todennäköisyydellä jälleen muuttumaan enemmän kuin sitä edeltävänä satana vuotena.

Yritysten kannalta merkittävin muutos koskee uusia tuotteita ja palveluita. Digitaalisten teknologioiden nopea kehitys on luonut kokonaan uudet pelisäännöt innovaatiolle. Alati isommat ja nopeammat innovaatioloikat jättävät hitaimmat ja muutoskyvyttömimmät jo jalkoihinsa. Samalla ne vahvuudet, jotka tekivät meistä menestyksekkäitä eilen, ovat ne samat tekijät, jotka estävät meitä menestymästä huomenna. Vahvat insinöörivetoiset tuotekehittäjät eivät pärjää aikana jolloin radikaali innovaatio on nopeasti arkipäiväistynyt ja jolloin uusi arvo ei enää piile teknologiassa vaan asiakaskokemuksessa.

Muutokset haastavat yritysten kilpailukyvyn ja johtamisen niin perusteellisesti, että voidaan puhua uudesta johtamisen paradigmasta. Innovaatioparadigmassa kilpailukyky muodostuu kyvystä lanseerata täysin uusia tuotteita ja palveluita päivä päivältä nopeammin ja nopeammin. Harvalla yrityksellä tällaista kykyä on ja uudet pelisäännöt takaavat, ettei sellaisen kehittäminen onnistu enää perinteisin konstein.

Pelkästään lähtöasetelma on jo haastava. Toisin kuin vielä 20 vuotta sitten, kaikki liiketoiminta on tänään globaalia ja uusia innovaattoreita syntyy kuin sieniä sateella. Mikään yritys ei ole turvassa ja yhtä hyvin yhdysvaltalainen, intialainen kuin oululainen innovaatio voi syödä pohjan minkä tahansa yrityksen liiketoiminnalta minä tahansa päivänä. Kun muut liikkuvat nopeammin, on meidän siis vain pysyäksemme paikoillaan jo kiristettävä tahtia.

Mitä muutos konkreettisesti sitten tarkoittaa? Innovaatioparadigmassa yritysten kilpailukyky perustuu kykyyn kehittää nopeammin, halvemmin ja asiakaslähtöisemmin. Puhutaan yleisesti tarpeesta omaksua startuppien kehittämismetodit. Vanhat tehostamis- ja investoimiskonstit eivät nimittäin riitä vaan on myös muutettava yrityksen kulttuuri aidosti rohkeammaksi, ketterämmäksi ja visionäärisemmäksi.

Nopeammin

Mitä enemmän vaihtoehtoja asiakkailla on, sitä suurempi osa omista tuotelanseerauksistamme epäonnistuu. Yhtä menestyvää tuotetta kohden meillä on helposti oltava kaksinkertainen määrä uusia kehityksessä. Oikein tehtynä määrästä syntyy laatua, mutta vähintään yhtä tärkeätä on onnistua yhtälössä tuplaamatta vain tiimin päälukua. Määrän lisäksi on siis kyettävä leikkaamaan läpimenoaikoja sillä ideoita uusista tuotteista yrityksissä yleensä riittää jopa riesaksi asti. Niitä vain ei saada tarpeeksi nopeasti markkinoille. Ideatulva johtaa nopeasti innovaatioähkyyn. Läpimenoaikojen leikkaaminen onnistuu vain minimoimalla ihmisten, osastojen ja prosessien välistä hukkaa, joka vuosien saatossa on siilojen väliin kertynyt. Löytämällä ja poistamalla ne pullonkaulat, jotka tekevät innovoinnista hidasta, kallista ja riskialtista avautuu yrityksille tie pysyä kilpailukykyisinä kun tahti kovenee.

Halvemmin

Kun tuoteaihioiden määrä kasvaa, kasvaa myös riski hukata kallista aikaa ja rahaa väärien tuotteiden parissa. Tärkeintä onkin varmistua, että kalliit tuotekehityspanokset investoidaan oikeisiin tuotteisiin ja vältetään tuottamasta turhia tuotteita entistä suuremmalla hukkaprosentilla. Tuoteaihiot on opittava testaamaan ja mittaamaan nopeasti ja halvasti suoraan asiakkailla. Se ei ole yksinkertaista ja vaatii suoran asiakaskontaktin ottamista ja omien turvallisten toimisto- ja neuvottelupöytien takaa asiakkaiden ja käyttäjien pariin jalkautumista. Oppimalla toteuttamaan sarjoja pieniä ja halpoja asiakaskokeiluja yritykset voivat parhaiten kohdentaa tuotekehityspanoksensa tuotteisiin, jotka nauttivat asiakasimusta jo paljon ennen niiden kallista kehittämistä. Näin myös todennäköisemmin vältetään heittämästä lapsi pesuveden mukana.

Asiakaslähtöisemmin

Innovaatio ei ole enää yritysten vaan asiakkaiden hallussa. Se ei tarkoita, että asiakkaat innovoisivat puolestamme tai voisivat edes kertoa mitä haluavat vaan sitä, että asiakkaat eivät omaksu uutta yritysten toivomaa tahtia. On siis opittava innovatiivisemmaksi uusien tuotteiden lanseeraamisessa asiakkaille. Alun heikko myynti ei näet välttämättä tarkoita, että koko tuote olisi epäonnistunut vaan, ensisijaisesti että markkinoille tulo epäonnistui. Tuotetta on todennäköisesti kehitetty liian pitkään asiakkailta piilossa. Startupit ovat todistaneet sen, ettei markkinoita valloiteta enää rahakkailla markkinointibudjeteilla vaan tarjoamalla entistä paremmin sitä mitä asiakkaat todella haluavat. Ajoituksella on entistä suurempi merkitys innovaatioiden kaupallistamisessa eikä oikeaa aikaa voi kukaan tai mikään yritys arvata oikein. Markkinoille tulo pitää ennemminkin laskea iteratiivsena prosessina, jossa halpojen aikaisten kokeilujen kautta tuotteen asiakasarvo hiotaan kuntoon ennen sen muita ominaisuuksia.

Yhteenveto

Sanotaan, että innovaatio on yksi vähiten kehittyneistä johtamisopeista. Ehkä niin, mutta yksi on kuitenkin varmaa: mikäli asiaa ei yrityksessäsi tähän mennessä ole otettu vakavasti, voi nyt olla viimeinen hetki tehdä niin. Käynnissä oleva muutos on nimittäin suurin minkä kukaan elossa oleva johtaja on koskaan kohdannut. Yrityksillä on kiire virittää johtaminen ja tekeminen täysin uudelle taajuudelle ottamaan huomioon nopeasti kehittyvien teknologioiden tuomat haasteet ja mahdollisuudet.

Startup-metodissa ei ole kyse startuppien ihannoimisesta vaan uusien asiakkaiden etsimisestä ja markkinapalautteen keräämisestä halvempia, nopeampien ja nokkelampia metodeja hyödyntäen. Startup-metodi minimoi yritysten riskejä kehittää tuotteita, joita asiakkaat eivät halua ja tarjoaa parhaille myös mahdollisuuden innovoida jotain radikaalisti uutta. On sanottu, että startup-metodi muuttaa kaiken. Voi olla, mutta varmaa ainakin on, että mikäli se ei ole osa yrityksesi johtamisarsenaalia tuskin on pyrkimys syvälliseen asiakasymmärrykseenkään. Ja se jos mikä on huolestuttavaa.

Ola Sundell
ola@hub13.fi,
040 549 47 55

Kirjoittaja on yksityisen startup -hautomo HUB13:n perustaja ja toimitusjohtaja. HUB13:a rakentaa myös siltoja pienten ja suurten välillä ja toimii ponnahduslautana uusille innovatiivisille tiimeille, tuotteille ja teknologioille.

Puolita aikasi markkinoille startup-metodein!

AVOIN STARTUP-METODI -VALMENNUS 30.9.2015:
http://www.hub13.fi/project/startup-metodi-valmennus/

 

Varmista onnistunut Slush -viikko!

LEAP’15 – CORPORATE VENTURES & STARTUP FORUM 9.11.2015
http://www.hub13.fi/project/leap_forum/