Elämme innovaatioparadigman aikaa. Käytännössä se tarkoittaa, että pysyäksemme hengissä, on meidän päivä päivältä kiihtyvämmällä tahdilla kehitettävä uusia tuotteita ja palveluita asiakkaille ja markkinoille esiteltäväksi. Pakon siitä tekee globaali kilpailu sillä seuraava toimialan mullistava innovaatio voi yhtä hyvin tulla Kiinasta, Intiasta kuin Oulustakin.

Innovaatioparadigman kääntöpuoli on, että kun vauhti kiihtyy, ennakoitavuus heikkenee. Suurten yritysten ja muiden vakiintuneiden instituutioiden johtaminen taas perustuu yksistään ennakoitavuuteen ja sen paikkansapitävyyteen. Toisaalta tuskin yritykset ennenkään ovat olleet selvännäkijöitä, mutta kun vauhti on ollut tarpeeksi hidas, on muutoksiin ympäristössä ollut aikaa reagoida. Nyt tuota aikaa ei enää ole.

Tunnustelevaa johtamista

Kokeilutalous terminä viittaa uuteen johtamismalliin ja -kulttuuriin. Kyse ei kuitenkaan ole yksistään refleksien nopeutumisesta vaan samalla aloitteellisuuden lisäämisestä. Mikäli mielii selvitä oman toimialan mullistavan hyökyaallon iskusta, on uudet trendit ja aallonharjat metsästettävä entistä aikaisemmassa vaiheessa. Suurin riski siis on jäädä paikoilleen tai muuttaa tekemistä vain vähän. Jos jonain päivänä mielii ratsastaa hyökyaallon harjalla, on ennemminkin uskallettava uida kauemmas merelle. Vain dinosaurukset jäävät rannalle luullen, että koko pelastaa heidät edessä olevalta luonnon mullistukselta.

Innovaatioparadigma vaatii siis ennen kaikkea uudenlaista johtamista. Johtajien on ensinnäkin tunnustettava, että he eivät tunne nyt käynnissä olevaa sotaa ja siksi nopeasti koulutettava tykkimiehet tunnustelijoiksi ja johtaa sotaa tunnistelijoilta saatujen oppien kautta eikä omien parhaiden arvausten pohjalta.

Muutos lähtee johdon asenteista

Nyt käynnissä olevasta uudesta talouden paradigmasta ei siis selviä lisäämättä tunnustelijoiden määrää. Muutokset konkreettisessa tekemisessä voivat itse asiassa olla melko pieniä, mutta asennetasolla ne ovat sitäkin suuremmat. Sotilaat ovat usein yllättävänkin valmiit muutokseen, kyse on ennemmin kykeneekö johto hyväksymään omat rajoitteensa. Hötkyilyyn ei siis vieläkään ole tarve mikäli hyväksytään tosiasiat ja muutetaan johtaminen rohkeammaksi, yritteliäämmäksi ja kokeilevammaksi.

Kyky toteuttaa nopeita, halpoja ja asiakaslähtöisiä kokeiluja entistä aikaisemmassa vaiheessa, tarjoaa mahdollisuuden lanseerata enemmän tuotteita kustannuksia kasvattamatta ja varmistaa, että suurimmat panokset ja ponnistelut eivät kohdistu väärään aaltoon.

Ola Sundell

Ps. HUB13 kumppaneineen lanseeraa uuden 1-2 kertaa vuodessa järjestettävän kokeiluviikon. Mikäli olet tulevaisuudessa kiinnostunut vahvistamaan kokeilukulttuuria yrityksesi toiminnassa, käy tykkäämässä sivua ja tilaamassa uutiskirje täältä: www.facebook.com/kokeiluviikko

Share This