Suomi rakentaa tulevaisuuden kilpailukykyään yrittäjyyden varaan. Realistisesti se ei tule onnistumaan. Asenteet, rakenteet ja koulutus eivät sitä yksinkertaisesti tue. Ongelma on, että työtä on liikaa asioiden korjaamiseksi virkamiesprosessia seuraten. Ja niinhän kaikki Suomessa viimekädessä etenee. Yksi tai kaksi suurtapahtumaa vuodessa ei myöskään asioita muuta tai se kuinka paljon media pöhinästä pöhisee. Alla esitän oman näkemykseni kolmesta uhasta ja yhdestä ratkaisusta Suomen yrittäjyysstrategian pelastamiseksi.

Uhat

  1. Asenteet

Suomessa on edelleen tabu puhua rohkeasti kasvusta. Puhumalla kasvusta 70 % yrittäjistä loukkaantuu. Suomessa on käynnissä lupaavaa startup –pöhinää, mutta siitä huolimatta näkyvimmät kommentit ovat soraääniä. Näen Suomen yrittäjien voivan suuresti parantaa tätä asennelamaa. Kun Yrittäjien tilaisuuksissa käy puhumassa, ei kuulemma saa liikaa puhua kasvusta. Tämä puhuu enemmän kuin Slush Suomen todellisesta tilasta.

  1. Rakenteet

Suomessa ei yksinkertaisesti ole rakenteita kasvulle. Riittää kun tarkastelee mikä on yrittäjän sosiaaliturvan, verotuksen ja ensimmäisten työntekijöiden työllistämisen laita. Ilmaista rahaa toki on tarjolla, mutta asia ei ratkea sillä, että julkinen sektori yrittää ottaa isompaa roolia. Mitä tapahtuu kun ihmiselle tehdään kaikki puolesta? Syntyy uusavuttomuutta. Suuri osa aloittavista yrittäjistä on melko avutonta ja tätä avuttomuutta vahvistaa fokuksen vieminen asiakkaista hallintoon. Julkisen rahan toimijoille muoto on aina substanssia tärkeämpää. Tämä on surkea opetus aloittavalle yritykselle.

  1. Koulutus

Koulutusjärjestelmämme kouluttaa ihmisiä suurten yritysten ja laitosten rattaisiin. Yrittäjänä tietoa ja faktoja tärkeämpää ovat asenne, tavoitehakuisuus ja epävarmuudensieto. Yrittäjyyden ja koulutuksen välinen ristiriita on suurempi kuin Pisa-mallimaassa halutaan myöntää. Muutenhan kauppakorkeat tuottaisivat yrittäjiä liukuhihnalta. Pitkän koulutus- ja uraputken jälkeen yrittäjäksi hyppäävällä on massiivinen poisoppimisen paikka. Harva Nokiassa menestynyt, on ponnistanut menestyväksi yrittäjäksi. Yleisin syy on jäykkä asenne. Yrittäjyyskasvatus ja -koulutus tulisi muuttaa tukemaan ketteryyttä nopein kokeiluin eikä yritysten perustamista, suunnitelmien laatimista ja pitsaamista.

Ratkaisu

Rahaa Suomessa on, mutta nykyinen malli, jossa sitä suurelta osin jaetaan konsulteille, ei toimi. Kasvukonsulttien ylläpidon sijaan Suomeen on rakennettava selkeä kasvupolku. Painopistettä on tuotava ennemminkin alkupäähän eikä kasvuun sillä alun virheet määräävät onko yrityksestä yleensä kasvajaa. Suurin osa yrittäjän aikaa menee virheiden korjailuun ja oppirahojen makseluun. Tätä pitäisi saada pienemmäksi. Jokaisen yrittäjän tulisi olla jossain kiihdytysohjelmassa vähintään 3 kuukautta ja selkeiden mittareiden ja tavoitteiden tulisi seurata yrittäjäksi aikovaa vähintään 6 kuukautta ohjelmasta valmistumista. Kaikki tämä voisi tapahtua jopa ennen yrityksen perustamista. Kasvupolku toimisi vahvan markkinavalidointivalmennuksen lisäksi myös yrittäjien tiimiyttäjänä. Jos yrityksen voi perustaa toisen yrittäjän kanssa, se olisi parasta. Yksinyrittäjät eivät yhteiskuntaa pelasta. Ratkaisun suurin ongelma tietysti on, että nykyiset yritysneuvojat eivät tähän pysty.

Ola Sundell

Ps. Jos olet kiinnostunut siitä miten HUB13 aikoo johtaa Suomen yrittäjyysstrategian pelastustoimia niin tutustu Startup -osaaminen -hankkeeseemme ja liity mukaan: http://www.hub13.fi/startup-osaaminen/

Share This