Internet ja digitalisaatio ovat luoneet ehtymättömän lähteen innovaatioille. Yritysten keskeisin haaste tänä päivänä onkin ideoiden ja mahdollisuuksien runsaus eikä päinvastoin. Hukumme toinen toistaan parempaan ideaan ja koska aikaa ei ole yhtään enempää, on ainoa vaihtoehto kehittää nopeammin. Toisaalta hätäisyys johtaa huonompaan laatuun eli nopeammin ei yksin riitä. Ratkaisu on fiksummin: jätetään kaikki turha pois ja keskitytään olennaiseen – asiakkaaseen ei teknologiaan – alusta pitäen. Kuulostaa yksinkertaiselta eikä se mahdotonta olekaan, mutta vaatii radikaalia ajatus-, toiminta- ja johtamismallien uudistamista koko yritykseltä – ei vain tuotekehitykseltä. Kun projektiliiketoiminnan laskee pois, ei asiakas tyypillisesti ole yritysten keskiössä, ennemminkin kustannukset, katteet ja kilpailijoiden nokittaminen. Ketterämpi tekeminen vaatisi siirtymistä resurssitehokkuudesta virtaustehokkuuden – tässä tapauksessa asiakaskokemuksen – mittaamiseen, kehittämiseen ja jatkuvaan parantamiseen. Jos se on mahdollista tehtaissa ja sairaaloissa, ei se voi olla mahdotonta tuotekehityksessäkään.

Kirosana nimeltä innovaatio

Innovaatio ja uusien tuotteiden kehitys jos mitkä ovat kalliita ja tulokset lisäksi epävarmoja. Toimintansa vakiinnuttaneet yritykset eivät ymmärrettävistä syistä ole halunneet kasvattaa omia riskejään, ja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikissa yrityksissä nämä ovatkin räikeästi alikehittyneitä toimintoja. Toki on prosesseja tehotsavia jättihankkeita, joihin on alusta varattu miljoonia, mutta vaihtoehtoisia kehittämismalleja ei juuri ole eikä niitä myöskään etsitä. Monessa yrityksessä innovaatiosta onkin huonojen kokemusten seurauksena muodostunut kirosana. Tuotekehitykseen ei uusia tuotteita oikeastaan tule ja jos tulee, ovat ne jo alusta tuhoon tuomittuja. Kiireisten ihmisten pitäisi kaiken muun työn ohella saada ihmeitä aikaan. Digitalisaatio haastaakin monet yritykset panostamaan uuden kehittämiseen ensimmäistä kertaa ja samalla hyödyntämään nopeampia, halvempia ja asiakaslähtöisempiä uuden liiketoiminnan kehittämismalleja.

Lean Startup puolittaa aikasi markkinoille

Startup on uutta tuotetta markkinoille usein pienin resurssein vievä tiimi. Internet kuplan jälkeen sarjayrittäjä Steve Blank halusi luoda uuden mallin perinteiselle korporaatiolähtöiselle startup venturoinnille, jossa uskottiin markkinoiden aukeavan liiketoimintasuunnitelmien ja pääomien voimalla. Blankin kuuluisimpia sitaatteja on: ”No business plan survives first contact with a customer”. 2011 Eric Ries täydensi Blankin Four Steps to Epiphany –kirjassa lanseeraamaa Customer Development –mallia omalla LEAN –ajattelulla suositussa teoksessaan The Lean Startup. Ash Maurya hioi edellisten herrojen teoksia lanseeraamalla Lean Canvas -työkalun ympärille kirjoittamansa Running Lean -käsikirjan. Startup -metodia on sittemmin täydennetty lukuisin erinomaisin teoksin, mutta ajattelu- ja toimintatapojen muuttamiseen riittävät hyvin mainitut perusteokset.

Startup -metodien soveltamiselle korporaatioiden innovaatio- ja uuden liiketoiminnan kehittämistoiminnoissa on yhtä hyvät – tai jopa paremmat – edellytykset kuin startupeissa. Yksi perusehto on kuitenkin täytettävä. Sama ehto yritysten on myös täytettävä jos mielivät pysyä kilpailukykyisenä Internet of everything -ajassa.

Ehtona on, että liiketoimintasuunnitelmat laaditaan vasta kun vakuuttava markkinavalidaatio on aikaansaatu ketterästi Minimum Viable Product (MVP)-menetelmää soveltaen. Tämä tarkoittaa enemmän resursseja kokeilemiseen ja tuotekehitystä edeltävään aikaiseen oppimiseen, mutta rahan säästämistä minimoimalla turhat investoinnit ja hukkatyö ja parempia ansaintamahdollisuuksia kehittämällä mitä osataan myydä, ei myymällä mitä osataan kehittää. Näin toimimalla yrityksellä on hyvät mahdollisuudet puolittaa aika markkinoille sen sijaan, että hiotaan ja onnistutaan suunnitelmissa ja tuotekehityksessä, mutta epäonnistutaan markkinoilla. Iso yritys ei tähän ehkä kerrasta kuole, mutta startup ei vastaavasta katastrofista selviä.

Innovoitko ratkaisu vai liiketoimintamalli edellä?

Startup -ketteryyteen pyrkivien yritysten haasteet piillevät omissa rakenteissa ja toimintatavoissa. Vastaus ei löydy tuotekehityksen uudistamisesta vaan ennen kaikkea siitä osaako yritys innovoida liiketoimintamalli edellä. Uusi ketterämpi innovaatiokulttuuri on keskeinen osa digitalisaatiota ja on siksi koko yrityksen asia eikä vain insinöörien ja propellihattujen. Kehittämismallit on kuitenkin oltava hiottuna tai muuten seuraa taantuminen vanhoihin ajattelu- ja toimintamalleihin kun uusi toimintakulttuuri ei lyökään yrityksessä läpi. Siitä ei 2020-luvulla selviä isotkaan yritykset.

Kehitätkö uusia tuotteita ja palveluita? Kiinnostavatko startup-menetelmät? Tutustu HUB13 niin yrittäjille, tuotepäälliköille ja liiketoimintajohdolle kehittämään ja maaliskuussa 2017 käynnistyvään Lean Startup -valmennusohjelmaan: www.hub13.fi/startsmart.

Ola Sundell

Share This