Startupit on nostettu Suomen kilpailukykykeskustelun keskiöön jonkinlaisina pelastajina. Itse uskon, että tämä on toiveajattelua, sitä nyt niin hyvin tuntemaamme suomalaista kyvyttömyyttä katsoa totuutta peiliin. Ensinnäkin se on täysi tilastollinen mahdottomuus ja toiseksi, uudet digitaaliset kasvuyrityksemme eivät koskaan tule työllistämään niin kuin teolliset yritykset joskus tekivät. Viimeisimpänä ja ehkä tärkeimpänä vielä se tosiasia, että Suomesta ei löydy tarpeeksi osaajia kasvuyrityksiimme pitääksemme ne täällä.

Suomen heikentyneessä kilpailukyvyssä ei tosiasiassa ole kyse startup- tai kasvuyritysten puutteesta vaan perinteisten yritystemme kyvyttömyydestä innovoida. Menneet saavutukset eivät ole tae tulevasta sillä alalla kuin alalla parhaatkin kompuroivat jos uudistuminen ei ole jatkuvaa ja nopeaa. Stockmann on voinut päivittää strategiansa, mutta aivan kuten Nokian tapauksessa, muutos on todennäköisesti liian vähän liian myöhään. Tämä ei ole kyyninen tai ilkeä toive vaan kaupan globaaliin uusjakoon perustuva analyysi.

Uusi paradigma haastaa johtamisen

Uusien tuote- ja palvelusovellusten kehittäminen on nopeaa, halpaa ja hauskaa. Pitkälti siksi elämme johtamisparadigmoissa innovaatioparadigman aikaa. Se tarkoittaa, että jo kilpailukykynsä säilyttämiseksi yritysten on löydettävä vastaus siihen miten tuoda markkinoille uusia tuotteita ja palveluita entistä nopeammin ja halvemmin. Rajaton kilpailu on luonut uudet pelisäännöt ja niihin on suomalaistenkin yritysten sopeutuminen. Kyse ei siis ole siitä miten kilpailukykymme pysyy ennallaan vaan siitä miten sen uudistamme pysyäksemme edellä Kiinan ja Intian insinöörejä. Vain löytämällä uudet johtamisen lääkkeet yrityksillemme yrittää, käännämme Oy Suomi Ab:n kurssin. Yritystemme ja niitä johtavien ihmisten pitää omaksua ketterämmät toimintatavat tai hyväksyä näivettyminen uusien liiketoimintamallien edessä.

Voittajat omaksuvat LEAN startup-metodit

Halvat teknologiat ja rajattomat mahdollisuudet kehittää niitä, ovat myös startup-ilmiön taustalla. Se mihin isot yritykset eivät pysty, sen tekevät startupit ennemmin tai myöhemmin murto-osalla kustannuksista. Tätä luovaa tuhoa hillitsee vain startuppien ainainen resurssipula ja yhteiskunnan kyvyttömyys mukauttaa työmarkkinat yrittäjyyttä kannustaviksi.

Vaikka unelma tuhansista uusista kasvavista suomalaisista yrityksistä onkin epärealistinen, ei se tarkoita että muu maailma ei siihen pystyisi. Muutos on käynnissä ja kiihtyy entisestään ja juuri nyt suuryrityksemme tarvitsevat startup –oppeja enemmän kuin startupit itse. Rakentamalla tuotekehityksensä- ja hallintansa ketterien LEAN startup-mallien ja metodien mukaisesti, yritykset voivat ohjata henkilökuntaa omaksumaan yrittäjämäisemmät toimintatavat. Startup ympäristössä LEAN poistaa hukkaa pakottamalla yritykset testaamaan uusien tuotteidensa liiketoimintamallit asiakkailla ennen suuria tuotekehitysinvestointeja. Hitaat ja kalliit eteenpäin valuvat tuotekehitys- ja lanseeraamismallit ovat esimerkkejä siitä miten perinteinen johtaminen tappaa innovaatiota ja kilpailukykyä ja minkä uudistamisesta startup-metodissa on kyse. Entistä useampi vanhalla kaavalla kehitettävä tuote on markkinoille tullessaan jo vanhentunut tai ei yksinkertaisesti vastaa asiakkaiden odotuksia suurellakaan rahalla lanseerattaessa. Vanhat opit ohjaavat dinosaurusten lailla yrityksemme kohti jättiläisten hautausmaata.

LEAN haastaa yrityksen jokaisen solun oppimaan

Kuten LEANissä aina, ei perinteisten yritysten siirtyminen startup-metodiin tapahdu yksinkertaisin leikkaa liimaa toimenpitein, vaan myös vanhoja rakenteita ja toimintakulttuureja pois siivoamalla uusien arvovirtausten edestä. LEAN startup tuo luoviin ideoihin ja innovaatioihin uutta virtaustehokkuutta yrityksen sisällä niin alhaalta ylös kuin ylhäältä alas. LEAN hengessä, myös innovaatiossa ja tuotekehityksessä ainoa kestävän menestyksen tae on se kuinka nopeasti opimme. Innovaatio on oppimista ja oppiminen tekemistä. Tekeminen taas ei ole lineaarista eteenpäin puskemista vaan visioimista ja mahdollisuuksien äärellä kärsivällisesti iteroimista.

Mutta entäs ne startupit? Tulemme varmasti jatkossakin näkemään huikeita yksittäisiä menestyksiä startup -rintamalla, mutta se ei vielä tarkoita, että jokin Suomessa olisi pysyvästi muuttunut. Startuppien osalta keskeisin haaste ei ole miten ne luodaan vaan miten ne pidetään Suomessa sillä aivan kuten NHL, vie ulkomainen pääoma ja työmarkkinat lupaavimmat yksilömme muualle. Ja siitä, että ne löydetään entistä aikaisemmin pitää ironisesti huolen SLUSH (tätä tuskin harva startup-nousuhumalaa elävä poliitikko tai virkamies uskaltaa ääneen myöntää). Mutta siitä huolimatta, että startuppimme lentävät maailmalle tarvitsemme niitä entistä enemmän – ei niinkään maksamaan veroja ja työllistämään, vaan haastamaan meidät oppimaan nopeammin.

Startupit eivät pelasta Suomea, mutta startup-metodi pelastaa!

 

Kiinnostaako startup-metodi? Rekisteröidy tästä tulevan kirjan postituslistalle, niin saat ensimmäisen kappaleen ilmaiseksi ja kirjan puoleen hintaan!

Kiinnostaako startup-metodi käytännössä? Ilmoittaudu 17.3. OMAYRITYS2015 -messuilla pidettävään ensimmäiseen Startup Cup Problem Hack tapahtumaan, jossa osallistujat haastetaan ratkomaanja kaupallistamaan suuria ongelmia!

Share This