Rework-blogissa on tällä kertaa vieraskynäilemässä Arja-Liisa Kaasinen, Martelalta. Kirjoituksessa hän jakaa näkemyksensä suomalaisten työympäristöjen muutoksesta.

Työelämä muuttuu ja työtiloilta kaivataan erilaisia ratkaisuja mihin aiemmin olemme
tottuneet. Huone- ja avotoimistoja muutetaan monitilatoimistoiksi niin julkisen kuin
yksityisen sektorin työpaikoissa. Hyvin perinteisilläkin aloilla työtiloissa tapahtuu
muutoksia suljetuista yksilötyön tiloista avoimempiin ja joustavampiin tilaratkaisuihin.
Yhteistä kaikille työympäristöille on tilatyyppien monipuolistuminen, yksityisen tilan
vähentyminen ja erilaisten yhteistyön tilojen lisääntyminen.

Helsingin Sanomat kertoi 19.7.2016 Sote- uudistuksen vaikutuksista Sosiaali-
ja terveysasemilla, jotka uudistuksen jälkeen käyttävät nimeä Terveys- ja
hyvinvointikeskus, THK. Vuosaaressa tätä uutta mallia on jo kokeiltu, ja uudenlaisen
toimintamallin lisäksi myös tilojen käyttö on ajateltu ihan uudella tavalla:

”UUTTA tapaa havainnollistavat työhuoneet Vuosaaressa. Ennen joka ammattilaisella oli oma huone, jossa hoidettiin sekä potilasta että byrokratiaa. Nyt vastaanottotiloissa voidaan vuorotella, mutta käytössä on myös yhteinen takahuone.
Terveydenhoitajan naapurina istuu työntekijöitä muun muassa aikuissosiaalityöstä, päihdehoidosta, mielenterveyspalveluista, suun terveydenhuollosta ja fysioterapiasta. Vastuuhenkilö valitaan tästä joukosta.
Tämä ei tarkoita, että esimerkiksi terveydenhoitajan pitäisi osata hoitaa hampaita. Kun ammattilaiset istuvat saman pöydän ääressä ja tuntevat toisensa sekä asiakkaan, on hyvä kysyä neuvoa ja varata aika myös toisen vastaanotolle.”

(HS, Maija Aalto, 19.7.)

Tästä kokeilusta on saatu erittäin hyviä kokemuksia, sekä asiakkaan, että
hoitohenkilökunnan puolelta, ja toiminnan tehostumisesta kertoo se, että jonotusaika
lääkärin vastaanotolle on lyhentynyt pahimmillaan 40 päivästä, nykyiseen 23
päivään. Tämän tehostumisen katsotaan tapahtuneen juuri siksi, että
moniammatillisten tiimien yhteistyössä löydetään asiakkaalle tehokkaasti apua ja
ratkaisuja. Ennakkoluuloton tapa ajatella tilankäyttöä toi uudenlaista hyötyä
työyhteisölle, kun tilan mahdollisuuksia mietittiin yhdessä työtapojen uudistamisen
kanssa.

Myös muilla aloilla valtiohallinnossa tapahtuu muutoksia nopeasti, sillä valtion
toimitilastrategia linjaa monitilatoimiston valtionhallinnon tulevaisuuden tilatyypiksi.

Espoon kaupunki toteuttaa parhaillaan virastotalojen tilojen uudistusta, joka tuo tullessaan miljoonien eurojen kustannussäästöt, ja samalla kehittää ja tehostaa kaupungin henkilöstön työtapoja. Myös työntekijöiden hyvinvointi on tärkeä syy Espoon virastotalojen kehittämiselle.

”Espoon kaupunki haluaa olla asiakaskeskeisesti toimiva edelläkävijä, joka pitää huolta henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisesta. Monitilatoimistossa ihmiset kohtaavat useammin, jolloin työnteko on myös hauskempaa. Uskon, että rekrytoinnin kannalta työympäristöt tulevat näyttelemään tulevaisuudessa yhä tärkeämpää roolia.
Monitilatoimisto muuttaa tiedonjakamisen kulttuuria. Oma työ tulee näkyväksi muille, jolloin saavutetaan synergiaetuja. Lisäksi tieto liikkuu helpommin.”

Santeri Paakko, Espoon kaupungin Communication and Collaboration Specialist

Muutoksilla tavoitellaan sitä, että työympäristö vastaa paremmin uuden ajan haasteisiin ja muuttuvaan yhteiskuntaan. Meitä työympäristöjen toteuttajia tämä muutos haastaa ja innostaa. Teknologian muutokset, uusi yhteisöllisyys, moniammatillisuus ja verkostoituminen, ja vaikkapa uuden diginatiivi-sukupolven tulo työelämään ovat kaikki tekijöitä, jotka on hyvä tunnistaa ja huomioida työympäristökehittämisessä. Espoon kaupunki on modernilla otteellaan varmasti suunnannäyttäjä monelle kunnalle ja kaupungille tulevaisuuden tilahankkeissa.

Hyvinvointia, luovuutta ja innostusta lisäävä työtila perustuu käyttäjälähtöiseen ja toiminnalliseen tilaratkaisuun. On kyseessä sitten terveydenhuollon tai valtionhallinnon ammattilainen, he odottavat työtiloiltaan samaa: tilojen tulee tukea toiminnan sujuvuutta. Parhaat työympäristöt suunnitellaan tutkimalla ensin käyttäjien työprosessit, tilankäyttötarpeet ja työyhteisön toimintakulttuuri. Kun käyttäjien tieto ja kokemus tutkitaan tilankäyttösuunnittelun perusteeksi, yhdistetään organisaation strategiaan ja toimintakulttuuriin, saadaan vahva pohja onnistuneen työympäristömuutoksen toteuttamiseksi.

Martela on ollut jo 70 vuoden ajan rakentamassa työympäristöjä suomalaisille. Arkkitehtuuri, muotoilu ja muu rakennettu ympäristö heijastelee aina oman aikansa ihanteita ja ajatuksia, tällä hetkellä yhteiskuntamme painottaa työelämässä yhdessä tekemistä, verkostoitumista ja innovaatioita, joten tilasuunnittelussakin kehitetään ratkaisuja, jotka tukevat näitä uusia työelämätarpeita. On tärkeää kehittää suomalaista työkulttuuria, ja mahdollistaa arvokkaan ja merkityksellisen työn tekemistä laadukkaissa työympäristöissä nyt ja tulevaisuudessa.

Kiinnostaako työympäristömuutos? Silloin kannattaa ehdottomasti tutustua Rework -konseptiin!

cta1

Share This